Ethän hallitse hevosta kivulla

Valitettavan usein hevosia käsitellään kovin ottein. Vetäminen ja nykiminen, kannuksilla potkiminen ja raipalla tai muulla välineellä lyöminen aiheuttavat hevoselle kipua, pelkoa ja vammoja. Lisäksi se vahingoittaa eläimen luottamusta ihmiseen ja huonontaa ihmisen ja hevosen välistä suhdetta.

Todellisuudessa hevonen on suuresta koostaan huolimatta herkkä eläin, jota täytyy kohdella ystävällisesti. Hevosen kouluttamisessa ja käsittelyssä riittää kevyt kosketus. Hyvin opetetun hevosen kanssa kommunikoidaan ohjien, pohkeiden ja istunnan paineen suunnan muutoksilla, joita kutsutaan avuiksi. Hevosen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, ymmärtääkö se esimerkiksi pieniä kuolaimen liikahduksia suussaan tai päässään sen sijaan, että ohjaamiseen ja hidastamiseen käytetään suurta voimaa.

Varusteilla on väliä

Tutkimusten mukaan jopa 80 prosentilla kuolaimia käyttävistä hevosista on vaurioita suussaan. Löysäkin turpahihna estää hevosta haukottelemasta, ja liian kireä turpahihna estää hevosta nielemästä ja pureskelemasta. Liian kireä turpahihna voi myös painaa hevosen poskien limakalvot kiinni terävien hampaiden reunoihin ja saada hevosen puremaan poskiaan.

Varusteiden tulee olla juuri kyseiselle hevoselle sopivat. Epäsopivat varusteet ja varusteiden virheellinen käyttö voivat aiheuttaa hevoselle kipua, epämukavuutta ja jopa vammoja.

Hevonen kärsii yksinäisyydestä

Liian moni hevonen joutuu elämään yksin. Laumaeläimenä hevonen kärsii yksinolosta, eikä ihminen voi korvata muiden hevosten seuraa.

Yhdessä hevoset pystyvät parhaiten huomaamaan pedot, juoksemaan niitä pakoon tai puolustautumaan. Vaikka tarhassa oleskelevat kesyhevoset kokevat harvoin uhkaa pedoilta, on hevoseen lajina sisäänrakennettu tarve kokea lajitovereidensa suomaa turvaa ja seurustella näiden kanssa. Kosketus on hevoselle tärkeää.

Haluan liikkua

Hevonen on atleettinen eläin, joka on luotu liikkumaan. Usein hevonen joutuu kuitenkin tyytymään pienessä tarhassa ulkoiluun. Ihmisen täytyisi järjestää tekemistä sekä hevosen keholle että aivoille, mutta moni hevonen ”unohtuu” tarhan perukoille.

Hevosen kanssa voi tehdä paljon muutakin kuin ratsastaa. Sen voi viedä talutettuna metsäpolulle tai opettaa ajolle eli vetämään kärryjä. Hevoselle voi myös opettaa työskentelyä maasta käsin eli esimerkiksi tekemään erilaisia ratsastukseenkin kuuluvia väistöjä ja muita tehtäviä. Hevoselle voi järjestää puuhaa viemällä sille oksia järsittäväksi tai vaikka jalkapallon tarhaan ihmeteltäväksi.

Tarvitsen sopivasti ruokaa

Huomattava osa hevosista on nykyään ylipainoisia. Ylipaino altistaa hevosen muun muassa kaviokuumeelle, nivelvaivoille, metaboliselle oireyhtymälle ja rasva-aineenvaihdunnan häiriölle.

Luonnossa hevonen laiduntaa lähes 16 tuntia päivässä, joten sen elimistö on sopeutunut saamaan pieniä määriä ruokaa pitkin päivää. Nykyhevoset syövät kuitenkin lähinnä heinää muutaman kerran päivässä suuria määriä kerallaan. Hevoselle, joka saa ruokaa muutaman kerran päivässä muodostuu helposti mahahaavoja, sillä maha ehtii tyhjentyä ruokintojen välillä. Jatkuvalla ruokinnalla on puolestaan vaarana, että hevonen saa liikaa ruokaa. Heinä kannattaakin antaa vaikka verkon läpi hitaasti syötäväksi.

Viihdyn pihatossa

Pilttuussa hevonen on kytketty seinään eikä se pysty kääntymään. Karsinassa hevonen on irti ja sillä on tilaa kääntyä. Luonnossa hevonen kuitenkin liikkuu hitaasti lähes koko hereilläoloaikansa. Pilttuussa ja karsinassa se ei onnistu.

Hevonen voi paremmin, kun se saa halutessaan liikkua enemmän ja valita itse, milloin se liikkuu ja milloin se on paikallaan. Pihatossa hevonen voi itse valita, onko se sisällä vai ulkona ja sillä on myös muita hevosia seuranaan. Hyvä pihatto vaatii huolellista suunnittelua, mutta pihatossa hevonen pystyy parhaiten toteuttamaan lajityypillistä käyttäytymistään.

hevonen_alasivu_seitsemas_kuva_pieni_uusi

Haluan pysyvän kodin

Valitettavan moni hevonen joutuu vaihtamaan kotia jopa useasti elämänsä aikana. Monelle kilpa- ja harrastushevoselle etsitään uran päätyttyä uusi koti. Monelle tulee kuitenkin yllätyksenä, miten suuri taloudellinen ja ajallinen sitoumus hevosen ottaminen on. Kun hevosenpito käy raskaaksi, saatetaan hevonen myydä uudelle omistajalle, joka ei ole perehtynyt hevosenpitoon.

Hyvä omistaja on sitoutunut hevoseen yksilönä, ei vain sen käyttöarvoon.

Hevosmyyttejä

Hevosta täytyy kouluttaa voimalla

Vaikka hevonen on iso ja vahva eläin, ei sitä pidä käsitellä kovilla otteilla. Hevonen tuntee herkästi, kohtele sitä siis hellästi. Oleellista on opetella oikeat otteet ja tavat hevosen koulutukseen.

Hevonen temppuilee ja on hankala

Kun hevonen on ihmisen näkökulmasta hankala, on syytä selvittää käytöksen syy. Taustalla voi olla esimerkiksi kipu tai pelko. Laumaeläimenä hevonen voi myös jännittyä ollessaan yksin ja olla siksi vaikea käsitellä. Usein taustalla on se, ettei hevonen täysin ymmärrä, mitä ihminen siltä pyytää.

Hevonen jaksaa kantaa kolmanneksen painostaan

Yleisen käsityksen mukaan hevonen voi ongelmitta kantaa vain 15 – 20 prosenttia omasta painostaan. Joidenkin tutkimusten mukaan ratsastajan paino saisi olla vain 10 prosenttia hevosen painosta. Aiheesta ei kuitenkaan ole kattavaa tutkimusta ja eri tutkimusten tulokset vaihtelevat. Liian raskas ratsastaja rasittaa hevosta ja kipeyttää sen lihaksia. Painoraja riippuu osin myös siitä, miten hyvin ratsastaja hallitsee kehonsa ja tasapainonsa: horjuva ja pomppiva ratsastaja on hevoselle paljon rasittavampi kuin vakaasti istuva.

Hevonen tarvitsee kuolaimet

Kuolaimettomuus on usein parempi valinta, vaikkei täyteen kuolaimettomuuteen tarvitse kaikkien lähteä. Tutkimusten mukaan suurella osalla hevosista on kuolaimien aiheuttamia haavaumia suussa. Kuolaimettomatkaan suitset eivät automaattisesti ole hyvä valinta, vaan ne on valittava huolella. Niistä on myös oltava selvillä, miten ne toimivat. Esimerkiksi hackamore voi virheellisesti käytettynä aiheuttaa vaikkapa nenäluun murtuman. Suuri merkitys hevosen hyvinvointiin on myös turparemmillä ja sen kireydellä.

Hevonen on tyhmä eläin

Hevonen oppii nopeasti. Hevonen saa usein jo 5 – 6 toistolla käsityksen siitä, mitä sille halutaan opettaa, ja noin 20 toistolla se useimmiten jo muistaa oppimansa. Säikähtäessään hevonen voi oppia kerrasta ja jäädä esimerkiksi pelkäämään tiettyjä tilanteita.

Hevonen on ”epäpuhdas” tai ”tahdittaa”

Nämä ovat yleensä kivusta johtuvaa ontumista, jota ei haluta myöntää. Hevonen tekee yleensä parhaansa kivusta huolimatta. Hevonen tekee niin kuin ihminen käskee, jolloin ihminen ei välttämättä huomaa, että jokin liike voi olla hevoselle kivulias.

Hevonen pärjää yksin

Hevonen ei voi hyvin yksin. Se on laumaeläin ja tarvitsee lajitovereidensa seuraa. Luonnossa hevoselle kävisi huonosti ilman laumaansa, sillä lauma auttaa hevosia havaitsemaan pedot sekä pääsemään karkuun ja puolustautumaan niiltä.

Hevonen palelee ulkona

Hevonen pärjää suhteellisen hyvin kuivilla pakkaskeleillä, jos se on huolellisesti totutettu kylmään ja tarvittaessa loimitettu. Hevosen karvapeite myös paksuuntuu talven tullen. Tuulisina ja kylminä sadepäivinä hevonen voi palella jo huomattavasti korkeammissa lämpötiloissa kuin kuivina pakkaspäivinä, jos sen karvapeite kastuu. Eri rotujen kylmänkestävyys vaihtelee.

Hevonen ilahtuu herkuista

Herkkupalat voivat sairastuttaa hevosen, jos se ei ole tottunut niihin. Hevosen suolisto on herkkä ja kaikki ruokintamuutokset tulisi tehdä pikkuhiljaa. Koulutuksessa namit voivat kuitenkin toimia hyvänä positiivisen vahvistamisen keinona ja joidenkin tutkimusten mukaan hevosen ja ihmisen suhde on parempi, jos kouluttaessa käytetään herkkupaloja. Herkkujen tulee olla hevoselle sopivia eikä esimerkiksi karkkeja. Vierasta hevosta ei koskaan saa ruokkia ilman lupaa.

Hevosella täytyy ratsastaa

Hevosta ei ole tehty ratsastusta varten, eikä se siis tarvitse ratsastajaa selkäänsä. Liikuntaa hevonen sen sijaan tarvitsee. Hevosen kanssa voi tehdä paljon muutakin kuin ratsastaa. Sitä voi taluttaa metsälenkillä ja ohjata myös maasta käsin.

Usein kysyttyä hevoskampanjasta

Miksi valitsitte kampanjanne kärjeksi kivulla hallitsemisen?

Haluamme kiinnittää huomion liian koviin otteisiin hevosharrastuksessa. Valitettavan yleinen harhaluulo on yhä, että hevosia tulisi kouluttaa kovin ottein. Todellisuudessa hevonen on suuresta koostaan huolimatta herkkä eläin, jota täytyy kohdella hellästi.

Mikä kampanjajulisteen hevosella on hätänä?

Kampanjajulisteessamme hevonen on rollkurissa eli pakotettu taivuttamaan kaulaansa äärimmilleen.

Mitä rollkur on? Miksi se on ongelma?

Rollkur eli ”rullaus” tarkoittaa hevosen kaulaa huomattavasti taivuttavaa metodia. Ylitaivuttaminen on hyvin epämukava ääriasento, jossa ei hevonen pysty kantamaan ratsastajaansa luonnollisessa asennossa ja oikein. Rollkurin seurauksena hevonen kulkee epäluonnollisessa ja epäergonomisessa asennossa. Rollkur ei myöskään tuota toivottua lopputulosta, mutta voi aiheuttaa hevoselle kipua ja vammoja.

Väitättekö, että kaikkia hevosia ratsastetaan rollkurissa eli pakotetaan taivuttamaan kaulaansa äärimmilleen tai hallitaan kivulla?

Emme väitä. On varmasti kenelle tahansa ratsastusta tuntevalle tai ratsastusharrastusta seuraavalle selvää, että kuvassa esiintyvä rullaus ei onneksi ole tyypillistä ratsastuksessa. Vääränlaiset varusteet ja otteet aiheuttavat kuitenkin monelle hevoselle kipua. Esimerkiksi kuolain aiheuttaa helposti vaurioita hevosen suuhun ja vääränkokoinen satula voi aiheuttaa kipua. Kovat otteet, kuten lyöminen, potkiminen, kannusten käyttö ja kovakourainen ohjista kiskominen tuottavat hevoselle kipua. Myös hevosen pelottelu elein ja äänin aiheuttaa hevoselle stressiä. Esimerkiksi varusteiden aiheuttamaa kipua esiintyy paljon. Kotimaisessa kuolaintutkimuksessa lähes 80 prosentilla kuolaimia käyttävistä hevosista oli haavaumia suussa. Kovien otteiden ja varusteiden aiheuttaman kivun lisäksi moni hevonen kärsii siitä, ettei pääse toteuttamaan lajityypillistä käyttäytymistään riittävästi.

Mikä kampanjan tavoitteena on?

Eläinten viikon kampanjan tavoitteena on lisätä ihmisten tietoisuutta hevosen hyvinvointiongelmista. Haluamme herätellä erityisesti harrastajia ja hevosen omistajia kiinnittämään huomiota hevosen hyvinvointiin ja hevosen oikeanlaiseen käsittelyyn. Rohkaisemme hevosharrastajia perehtymään hevosen lajityypillisiin tarpeisiin ja toteuttamaan hevosen olot niin, että yhteiselo on sekä hevosen että ihmisen kannalta mahdollisimman sujuvaa. Hevosen hyvinvointia voi parantaa jo pienillä muutoksilla.

Millaisista ongelmista on kyse, kun puhutaan hevosen hallitsemisesta kivulla?

Vääränlaiset varusteet ja otteet aiheuttavat hevoselle kipua. Esimerkiksi kuolain aiheuttaa helposti vaurioita hevosen suuhun ja vääränkokoinen satula voi aiheuttaa kipua. Kovat otteet, kuten lyöminen, potkiminen, kannusten käyttö ja kovakourainen ohjista kiskominen tuottavat hevoselle kipua. Myös hevosen pelottelu elein ja äänin aiheuttaa hevoselle stressiä.

Mitä tarkoitatte sillä, että hevonen kärsii hiljaa?

Hevonen on saaliseläin eikä siksi helposti näytä heikkouttaan. Hevonen peittää kipunsa parhaansa mukaan ja pyrkii niistä huolimatta toimimaan mahdollisimman hyvin.

Miten tunnistan hevosen kivun?

Hevosen kivun voi tunnistaa eleistä, ilmeistä ja käytöksestä. Kipeällä hevosella on jännittyneet korvat ja huulet ja sen silmät voivat näyttää huolestuneilta. Hevonen voi olla haluton liikkumaan, maata pitkiä aikoja, siirtää painoa pois etu- ja takajaloilta, ravistella päätään tai olla kiukkuinen. Mahakipuinen hevonen voi olla levoton, hikoilla tai katsella mahaansa.

Haluatteko kieltää hevosten harrastekäytön kokonaan?

Emme halua kieltää hevosten harrastekäyttöä, vaan kiinnittää huomiota siihen, että hevosen ja ihmisen yhteiselo olisi mahdollisimman sujuvaa ja hevosen hyvinvointi toteutuisi mahdollisimman hyvin.

Vastustatteko kouluratsastusta?

Emme vastusta mitään tiettyä hevosurheilulajia, vaan hevosen hyvinvointia heikentäviä käytäntöjä ja toimintatapoja.

Eikö kovakourainen kohtelu ole jo kadonnut ongelma?

Kovakouraista käsittelyä ilmenee yhä. Monella on vielä virheellinen käsitys siitä, että suurta eläintä hallitakseen täytyy käyttää kovia otteita. Tosiasiassa hevosen tuntoaisti on herkkä ja se huomaa jopa kärpäsen laskeutumisen iholleen.

Kuinka vakava ongelma oikeastaan on?

Esimerkiksi varusteiden aiheuttamaa kipua esiintyy paljon. Kotimaisessa kuolaintutkimuksessa lähes 80 prosentilla kuolaimia käyttävistä hevosista oli haavaumia suussa. Kovien otteiden ja varusteiden aiheuttaman kivun lisäksi moni hevonen kärsii siitä, ettei pääse toteuttamaan lajityypillistä käyttäytymistään riittävästi.

Kuolaintutkimus: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/154459/Miettinen%20Mirjami.pdf?sequence=1

Monissa ratsastuskouluissa käytetään helliä otteita ja muun muassa positiivista vahvistamista. Ettekö ole tietoisia näistä?

Monessa ratsastuskoulussa hevosia koulutetaan todella hyvin ja lajin tarpeet huomioon ottaen. Ratsastajista ja hevosenomistajista suuri osa tuntee hevosen lajityypilliset tarpeet ja oikeanlaiset koulutustavat. Tiedostamme tämän ja on hienoa, että Suomessa on osaavaa hevosharrastuskulttuuria. Haluamme kuitenkin kiinnittää huomion hevosten hyvinvointia heikentäviin käytäntöihin, joita valitettavasti yhä esiintyy paikoin.

Miksi ette puutu hevosten hyvinvointiongelmiin raveissa?

Emme kritisoi mitään tiettyä hevosurheilun muotoa, vaan hevosen hyvinvointia heikentäviä käytäntöjä ja toimintatapoja, kuten kovia otteita.

Olen huolissani tarinanne Vilma-hevosesta. Mikä Vilmalla on hätänä?

Vilma on koostettu esimerkki useasta todellisesta hevosesta, joiden kohdalla moni yleinen hevosiin liittyvä ongelma toteutuu. Kampanjallamme pyrimme vaikuttamaan siihen, että Vilman kaltaisia hevosia on mahdollisimman vähän.

Eläinsuojeluneuvojamme kohtaavat säännöllisesti Vilman kaltaisia apua tarvitsevia hevosia. He menevät auttamaan eläimiä paikkoihin, joihin muut eivät mene. Eläinsuojeluneuvojamme puuttuvat tilanteeseen neuvonnalla ja tekevät tarvittaessa yhteistyötä eläinsuojeluviranomaisten kanssa.

Varainhankintamme avulla mahdollistamme SEYn eläinsuojeluneuvojien työn. Edistämme hevosten hyvinvointia myös valistuksen ja koulutuksen keinoin. Tänä vuonna yli 140 000 suomalaista lasta on saanut SEYn julkaisemaan hevosten hyvinvoinnista kertovan oppimateriaalin. Eläinsuojeluneuvojien työn avulla, kampanjoinnilla ja valistuksella lisäämme ihmisten tietoutta ja ymmärrystä hevosten hyvinvointiongelmista, jotta Vilman kaltaisia hevosia olisi mahdollisimman vähän.

Mihin Eläinten viikon keräyksen lahjoitusrahat käytetään?

Eläinten viikon keräyksellä saadut varat käytetään täysimääräisesti työhömme ja kampanjointiimme hevosten puolesta. Lisäksi edistämme hevosten hyvinvointia kasvatuksella ja valistuksella. Tänä vuonna yli 100 000 suomalaista lasta on saanut SEYn julkaisemaa hevosten hyvinvoinnista kertovaa opetusmateriaalia. SEY tekee parhaillaan töitä myös sen eteen, että uudistuva eläinsuojelulaki olisi maailman edistyksellisin.

Kerätyt varat käytetään eläinsuojeluneuvojien kuluihin, eläinten hyvinvointia koskevaan tiedottamiseen, neuvontaan ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen sekä ennalta arvaamattomien eläinsuojelukatastrofien tuhojen korjaamiseen. Varoja käytetään myös liiton jäsenyhdistysten toiminnan tukemiseen.

Miten voin lahjoittaa työhönne hevosten hyväksi?

Voit lahjoittaa helposti tekstiviestillä lähettämällä viestin HEVONEN10 numeroon 16588. Viestin hinta on 10 euroa. Voit myös tehdä haluamasi suuruisen lahjoituksen lahjoitussivullamme.

Hevonen