Kuolaimen oikea käyttö

Lähes jokaisella hevosella on päivittäin suussa kuolaimet. Kuolain on ihmisen ja hevosen välinen kommunikaatioväline, jossa hyödynnetään hevosen suun erittäin herkkää tunto- ja kipuaistia. Kuolain aiheuttaa painetta suupieliin, kieleen, hammaslomaan, luiseen hammaslomaan (alaleuka) ja suitsien kautta niskaan ja turpaan.

Ratsastettaessa istuin ja pohkeet ovat ensimmäinen kommunikointikeino ja kuolain vasta toissijainen. Ajettaessa kuolain on tärkein kommunikointikeino. Kuolaimen avulla säädellään hevosen liikkeen nopeutta, suuntaa, pään asentoa ja kokoamista. Kun hevosella käytetään kuolainta, suussa on jatkuvasti peruspaine, joka koostuu kuolaimen painosta, ohjien painosta ja poskihihnojen kireydestä. Mitä pienempi peruspaine hevosen suuhun kohdistuu, sitä pienempi ohjasjännite tarvitaan hevosen reaktion saamiseksi.

Kuolaimen oikeaa käyttöä on, että käytetään ehjää ja puhdasta kuolainta ja metallinen kuolain lämmitetään kädenlämpöiseksi ennen hevosen suuhun laittoa. Ratsastettaessa tai ajettaessa käytetään mahdollisimman pientä ohjasjännitettä ja myötääminen ajoitetaan oikein eikä anneta ristiriitaisia signaaleja. Vaatimustaso pidetään hevosen oppimiskykyyn, koulutustasoon ja suorituskykyyn sopivana. Kuolainta ei käytetä oman tasapainon tukemiseen eikä hevosen rankaisemiseksi.

Kuolaimen sovitus

1. Kuolainongelmiin viittaavat oireet/kuolaimen aiheuttamat vauriot suussa

2. Hevosen suun anatomiset mittasuhteet vs. kuolaimen mitat

3. Kuolainmallin valinta

4. Poskihihnojen pituuden säätäminen

5. Turpahihnan/kuolaimen toimintaan vaikuttavien varusteiden säätäminen

6. Koeratsastus

1. kuolainongelmiin viittaavat oireet/kuolaimen aiheuttamat vauriot suussa

Kuolaimen sovitus on tärkeää, koska kuolain vie aina suussa tilaa kieleltä. Lisäksi hevosen suun mittasuhteet vaihtelevat yksilöllisesti ja muuttuvat ikääntyessä. Epäsopivan kuolaimen käyttö tai kuolaimen virheellinen käyttö voi aiheuttaa hevosen suuhun vaurioita, epämukavuutta tai kipua ja lisää ongelmakäytösoireiden esiintymistä. Sopivalla kuolaimella hevonen on rento ja turvallinen ja pystyy parhaaseen mahdolliseen suorituskykyyn.

Kuolainongelmiin viittavia oireita ovat muun muassa suun aukominen, kielen pitäminen kuolaimen päällä tai suun ulkopuolella sekä kuolaimen pureminen. Epäsopiva tai virheellisesti käytetty kuolain voi aiheuttaa muun muassa suupieliin, posken limakalvolle ja alaleuan hammaslomaan limakalvohaavaumia, kuolaimen pureminen poskihampaiden etu-ja purupinnan kulumista ja jopa hammasloman alueella alaleukaluun pysyviä luumuutoksia.

Hevosen suun terveyden kannalta olisi suositeltavaa, että hevosella olisi useammat erilaiset kuolaimet, joita vaihdellaan 2–3 päivän välein sekä kuolaimettomat suitset ja/tai kuolaimesta vapaita päivä. Jokainen kuolainmalli aiheuttaa paineen hieman eri kohtaan suussa, jolloin pienet limakalvovauriot ehtivät parantua eivätkä muutu kroonisiksi.

2. Hevosen suun anatomiset mittasuhteet vs. kuolaimen mitat

Kuolaimen suuosan pituuden olisi hyvä olla joko sama kuin hevosen suun leveys tai 0,5–1 cm pidempi. Liian lyhyt kuolain painaa suupieliä sisäänpäin ja suun sisäpuolelle voi tulla haavaumia kuolaimen painaessa suupielen sisäpintaa poskihampaan etureunaa vasten. Liian pitkä kuolain liikkuu liikaa sivusuunnassa, heikentää ohjattavuutta ja sivullepäin ohjattaessa perusnivelkuolaimen nivel voi painaa hammasloman reunaan. Liian pitkä kuolain tulee hevosen suussa edemmäs. Se voi aiheuttaa kielen nostamista kuolaimen päälle tai suu voi olla levoton, kun hevonen yrittää nostaa kielellä kuolainta taaksepäin.

Hevosen ylä-ja alaleuan välinen etäisyys rajoittaa kuolaimen paksuutta. Sekä kielen että kuolaimen tulee mahtua ylä- ja alaleuan väliin. Muuten hevonen joutuu pitämään suuta auki tai ottamaan välillä kuolaimen poskihampaiden väliin, jotta kieli ei jää puristuksiin. Hevosen ylä- ja alaleuan välisen etäisyyden voi mitata viivottimella avustajan pitäessä hevosen etuhampaita yhdessä tai hevosen ollessa rauhoitettuna. Jos ylä- ja alaleuan välinen etäisyys on suuri, yli 3,5 cm, on hevosella tilaa paksummalle kuolaimelle (16–20 mm). Jos hevosen ylä- ja alaleuan välinen etäisyys on pieni,  2–3,5 cm, on hevoselle parempi valita ohuempi kuolain (10–15 mm).

Hevosten on tutkimuksissa todettu olevan tyytyväisempiä ratsastettaessa ohuemmalla kuolaimella. Ohut kuolain vaatii ratsastajalta herkkää ja pehmeää kättä, koska ohut kuolain on kovempi.

3. Kuolainmallin valinta

Kuolainmallin valintaan vaikuttavat kilpailulajin säännöt, hevosen koulutustaso, ratsastajan tai ajajan taitotaso, ratsastus- tai ajotapa sekä hevosen suun anatomia. Kuolainmallin valinnassa tulee miettiä, onko kuolain nivelkuolain vai kankikuolain sekä kuolaimen muotoilu, materiaali, paino ja kuolainrenkaan koko.

Suun terveyden kannalta olisi paras, että kuolain ei aiheuta suuhun painepisteitä, vaan kieltä vasten tuleva pinta on tasainen. Perusnivelkuolain ja kolmipalanivelkuolain ovat yleisimmin käytettyjä kuolaimia. Suora muovinen kuolain on hevosen suun terveyden kannalta pehmein kuolain, koska se aiheuttaa tasaisen paineen kieleen ja suupieliin. Muovikuolain on myös materiaalina pehmeämpi ja taipuisampi kuin metallinen kuolain, mutta voi toisaalta rikkoontua helpommin. Kankikuolain (myös olympia, Baucher, Pelham) aiheuttaa vipuvarsivaikutuksen vuoksi suuremman paineen hevosen suuhun kuin nivelkuolain samalla ohjasjännitteellä. Kankikuolaimen käyttö vaatii ratsastajalta herkkää kättä ja hyvää ratsastustaitoa.

Kuolaimettomien suitsien toiminta perustuu myös paineeseen ja paineelle myötäämiseen, mutta paine kohdistuu vähemmän herkkiin päänosiin, kuten turpaan. Kuolaimettomien suitsien etuja on, että hevosen suulle voidaan antaa vapaapäivä kuolaimista, jolloin pienet limakalvovauriot ehtivät parantua eivätkä muutu kroonisiksi. Kuolaimettomissa suitsissa on kuitenkin aina turpahihna, joka voi painaa posken limakalvoa poskihampaita vasten kun hevosta ohjataan sivullepäin, vaikka turpahihna ei olisi liian tiukalla.  Kuolaimettomia suitsia voidaan käyttää myös varsojen koulutuksessa ja suun tai kuolainongelmien diagnosoimisessa. Ongelmakäytösoireet, jotka poistuvat kuolaimettomilla suitsilla ovat selkeästi kuolaimesta johtuvia.

4. Poskihihnojen pituuden säätäminen

Kuolaintutkimuksessa todettiin, että suupielen poimujen perusteella poskihihnojen säätäminen ei ole luotettava menetelmä, koska vaikka hevosilla oli suupielissä kaksi poimua, toisilla hevosilla kuolain veti suupieltä taaksepäin 2 cm ja toisilla jopa 7 cm. Hevonen on sitä herkempi ohjasavuille, mitä vähemmän hevosen suuhun kohdistuu peruspainetta poskihihnojen kireydestä johtuen. Poskihihnojen kireyden voi säätää oikeaksi laittamalla poskihihnat aluksi 2-3 reikää tavallista pidemmäksi (liian pitkäksi) ja antamalla hevoselle aikaa liikuttaa kuolainta suussaan ja etsiä sopiva kohta, jossa se mielellään pitää kuolainta. Jos hevonen löytää sopivan kohdan ja pitää kuolainta itse paikallaan, poskihihnat jätetään sille tasolle. Kuolain on sopivassa kohdassa, jos kuolain ei osu kulmahampaisiin, hevosen ei tarvitse yrittää kielellä nostaa kuolainta ylöspäin tai työntää kielellä kuolainta eteenpäin.

5. Turpahihnan/kuolaimen toimintaan vaikuttavien varusteiden sovitus

Turpahihna, martingaalit, kumitutit ja lisä- ja apuohjat vaikuttavat kuolaimen toimintaan. Turpahihna on lisävaruste, jota ilman voi myös ratsastaa. Lisävarusteiden kohdalla kannattaa miettiä miksi varuste on tarpeen, miten sitä käytetään oikein ja miten se sovitetaan. Hyvä tapa on kokeilla vähentää kuolaimen toimintaan vaikuttavien varusteiden määrää ja seurata millaisen muutoksen se aiheuttaa hevosessa. Turpahihnaa käytetään tasapainottamaan kuolain ja estämään suun aukomista sekä herkistämään kuolaimelle.  Turpahihnan sopivana kireytenä pidetään sitä, että turpahihnan ja nenäluun väliin mahtuu vähintään 2 sormea. Kireä turpahihna aiheuttaa posken limakalvon painautumisen hampaiden reunoja vasten ja kipeitä haavaumia, heikentää pään verenkiertoa, estää suun ja kielen liikkeen ja aiheuttaa hevoselle stressiä. Käyttämällä kireää turpahihnaa, voidaan virheellisesti antaa vaikutelma, että hevonen hyväksyy kuolaimen, koska se ei pysty kieltä tai suuta liikuttamalla välttämään voimakkaan kuolaimen aiheuttaman paineen aiheuttamaa epämukavuutta. Hevosen suun terveyden kannalta olisi hyvä ratsastaa välillä ilman turpahihnaa.

6. Koeratsastus

Koeratsastus kannattaa tehdä ilman turpahihnaa/muita kuolaimen toimintaa vaikuttavia lisävarusteita, jolloin nähdään, miten hevonen todellisuudessa hyväksyy kuolaimen. Jos kuolain on hevoselle sopiva, hevonen on tyytyväinen ja rento ratsastaa, pitää suuta hiljaa kiinni, on herkkä kuolaimen aiheuttamalle paineelle ja hyväksyy ohjastuntuman.

Mirjami Miettinen

Eläinlääketieteen lisensiaatti

Eläintenviikko.fi-sivuston blogikirjoitukset eivät edusta SEYn vaan kirjoittajan tai hänen edustamansa organisaation kantaa.